• Eeva Kärkkäinen

Kasvissyöjäkin voi suosia kotimaista


”Syön mie­luum­min ko­ti­mais­ta li­haa kuin ul­ko­mais­ta soi­jaa.” Näin kuu­luu mo­nen va­lis­tu­neen se­ka­syö­jän pe­rus­te­lu ruo­ka­va­li­on­sa puo­les­ta.

Kas­vis­syö­jien ja ve­gaa­nien pu­hei­ta liha- ja mai­to­tuot­tei­den hai­tal­li­suu­des­ta pi­de­tään kak­si­nais­mo­ra­lis­ti­si­na. Mi­ten muka eet­ti­syy­des­tä vou­hot­ta­van ih­mi­sen ruo­ka­lau­ta­sel­ta voi löy­tyä val­ta­mer­ten ta­ka­na kas­va­tet­tua avo­ka­doa, soi­jaa ja kvi­no­aa? Joku ir­vai­lee, et­tä jää­vuo­ri­sa­laat­tia jou­tuu pop­si­maan mel­koi­sen mää­rän, jos ai­koo saa­da li­ha­pul­laa vas­taa­van mää­rän ka­lo­rei­ta. Sel­lai­sen kas­vat­ta­mi­seen taas ku­luu pal­jon enem­män vet­tä ja ener­gi­aa kuin vas­taa­van ka­lo­ri­mää­rän tuot­ta­mi­seen kar­jaa kas­vat­ta­mal­la.

Ruokavaliota kos­ke­vas­sa jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa kes­kus­ta­lai­set ovat usein liha- ja mai­to­tuot­tei­den puo­lus­ta­jia. Tämä on ym­mär­ret­tä­vää, sil­lä moni kes­kus­ta­lai­nen kan­taa huol­ta suo­ma­lai­sen maa­ta­lou­den tu­le­vai­suu­des­ta.

Sa­maan ai­kaan kui­ten­kin en­tis­tä use­am­pi suo­ma­lai­nen va­lit­see syys­tä tai toi­ses­ta kas­vis­ruo­an. Fa­ze­rin opis­ke­li­ja­ra­vin­to­lois­sa kas­vis­ruo­an va­lit­see joka kol­mas opis­ke­li­ja, ja Hel­sin­gin yli­o­pis­ton yli­op­pi­las­kun­nan ra­vin­to­lois­sa kas­vis­ruo­ka on jo yh­tä suo­sit­tua kuin liha- ja sii­pi­kar­ja. Me­ne­kin kas­vu ol­lut sel­ke­ää eten­kin se­ka­syö­jil­lä. Kas­vis­ruo­ka on en­tis­tä mait­ta­vam­paa, ja moni ajat­te­lee, et­tä ei tar­vit­se li­haa joka ate­ri­al­la tai edes joka päi­vä.

Kasvisvaltaista ruo­kaa ku­lut­ta­va­na se­ka­syö­jä­nä ih­met­te­len vä­lil­lä ruo­ka­kes­kus­te­luun liit­ty­viä suu­ria tun­tei­ta. Ky­sy­mys eet­ti­ses­tä ruo­ka­va­li­os­ta ei ole yk­si­oi­koi­nen. Pal­jon riip­puu sii­tä, pai­not­taa­ko poh­din­nas­saan alu­e­ta­lout­ta, ter­veel­li­syyt­tä, eläin­ten oi­keuk­sia vai il­mas­to­ys­tä­väl­li­syyt­tä. Ei­kö näi­tä asi­oi­ta voi pun­ni­ta rau­has­sa ja avoi­min mie­lin?

To­si­a­sia on, et­tä il­mas­ton­muu­tok­sen kan­nal­ta pal­jon li­haa ja mai­to­tuot­tei­ta si­säl­tä­vä ruo­ka­va­lio on hai­tal­li­sem­pi kuin kas­vis­pai­not­tei­nen ruo­ka­va­lio. Har­va se­ka­syö­jä­kään syö pelk­kää lä­hi­ruo­kaa. Mik­si ar­vos­tel­la kas­vis­syö­jän ul­ko­mai­sia ruo­kia, kun omas­ta­kin os­tos­ko­ris­ta löy­tyy Ete­lä-Afrikasta tuotuja appel­sii­ne­ja? Tär­kein­tä on­kin huo­ma­ta, et­tä ruo­ka­va­li­on si­säl­lä voi teh­dä ison mää­rän eri­lai­sia va­lin­to­ja. Pelk­kä kas­vis­syön­ti tai se­ka­syön­ti ei tee ruo­ka­va­li­os­ta au­to­maat­ti­ses­ti eet­tis­tä tai epä­eet­tis­tä.

Päätyipä sit­ten it­se vä­hen­tä­mään li­han­ku­lu­tus­taan tai ei, suo­ma­lai­sen maa­ta­lou­den puo­lus­ta­jan kan­nat­taa muis­taa, et­tä kas­vis­syön­nis­sä ja ve­gaa­ni­ruo­is­sa ei ole enää kyse pel­käs­tä itu­hip­pei­lys­tä. Li­han ja mai­don kart­ta­mi­nen on iso il­miö, jo­hon myös mark­ki­nat ovat he­rän­neet. Myön­teis­tä ke­hi­tyk­ses­sä on ai­na­kin se, et­tä ruo­ka ja sen al­ku­pe­rä kiin­nos­ta­vat ih­mi­siä en­tis­tä enem­män. Sii­tä on ly­hyt as­kel myös tuot­ta­jien kan­nal­ta hy­vään lop­pu­tu­lok­seen. Kun li­haa os­taa har­vem­min, sen laa­tuun ja hin­taan voi pa­nos­taa ai­em­paa enem­män. Kas­vis- ja ve­gaa­ni­ruo­ka­va­li­ot puo­les­taan tar­jo­a­vat mark­ki­noi­ta ko­ti­mai­sil­le vil­joil­le ja kas­vik­sil­le.

Kas­vis­syö­jän ei ole vält­tä­mä­tön­tä syö­dä soi­jaa, avo­ka­doa ja kvi­no­aa, vaan lau­ta­sen voi yh­tä hy­vin täyt­tää ko­ti­mai­sil­la här­kä­pa­vuil­la, pork­ka­nal­la ja tat­ta­ril­la. Ve­gaa­neil­le ir­vai­le­mi­sen si­jaan kan­nat­taa kes­kit­tyä ko­ti­mais­ten ruo­kab­rän­dien ke­hit­tä­mi­seen. Sil­loin kau­ra­mai­to­kin on en­tis­tä use­am­mal­la lä­hi­ruo­kaa.

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaassa 28.10.2017


93 views