Alakuloisuutta, toivottomuutta, unihäiriöitä ja ilon kokemisen puutetta. Muun muassa tällaisia oireita kuuluu yleiseen mielenterveyden sairauteen, masennukseen. Mielenterveys koskettaa meistä jokaista. Kun mieli voi hyvin, jaksamme pitää huolta itsestämme ja toisista.
Jos mielenterveys ei ole kunnossa, yleensä ongelmia alkaa ilmentyä elämän eri osa-alueilla. Masennus on yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Mielenterveyden häiriö vaikuttaa myös niitä kokevan ihmisen lisäksi koko lähipiiriin. Esimerkiksi vanhempien mielenterveysongelmat saattavat näkyä lapsen oireiluna koulussa.
Mielenterveys on siis avain koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Kuitenkin mielenterveyden ongelmiin on edelleen liian vaikeaa saada apua. Moni joutuu taistelemaan avun saamisesta juuri silloin, kun omat voimat ovat lopussa. Näin siitä huolimatta, että varhaisen avun tiedetään ennaltaehkäisevän oireiden pahenemista ja vähentävän muiden terveydenhuoltopalvelujen käyttöä.
Mielenterveyspoolin mukaan joka toinen suomalainen kokee jossain vaiheessa elämäänsä mielenterveyden häiriön ja vain puolet saa tarvitsemaansa apua. Tänään julkaistava kansalaisaloite terapiatakuusta pyrkii puuttumaan ongelmaan. Ehdotettu lakimuutos perusterveydenhuoltoon sisältyvien mielenterveyspalvelujen terapiatakuusta takaa kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Ehdotus on kannatettava.
Mielenterveydestä puhutaan politiikassa yllättävän vähän siihen nähden, että OECD:n arvion mukaan mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat Suomessa noin 11 miljardia vuodessa.
Seuraavalla hallituskaudella suomalaisten mielenterveyden edistämisestä pitää tehdä yksi hallituksen päätavoitteista. Terapiatakuun lisäksi tarvitaan valtakunnallinen toimintaohjelma siitä, miten suomalaisten mielenterveyttä edistetään. Mielenterveyden edistämiseen laitetut rahat ovat investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.