• Eeva Kärkkäinen

Väestökehitys on epäseksikäs sana, mutta siitä kannattaa kiinnostua

Updated: Sep 23, 2019


”Seuraavien kymmenen vuoden kuluessa lähes puolet Suomen valtionhallinnon työntekijöistä ja kolmasosa kuntien työntekijöistä eläköityy.” Tämä lause pysäytti minut tänä syksynä, kun kävimme valtiovarainministeriössä läpi Suomen talouden tulevaisuuden näkymiä. Suomi vanhenee hurjaa vauhtia. Samaan aikaan syntyvyys on meillä historiallisen matalaa.

Miksi väestökehityksellä on väliä? Ikääntyminen lisää Suomen kustannuksia hoiva- ja eläkemenojen kasvun myötä. Samalla kun hoivan tarve kasvaa, veronmaksajien ja työntekijöiden määrä vähenee. Suomalaiset poliitikot joutuvat tuskailemaan asian kanssa vielä monta kertaa, kun yrittävät saada rahat riittämään. Väestökehitys on myös haaste kilpailukyvylle. Kun yritykset miettivät, minne ne sijoittavat toimiaan, yksi merkittävä tekijä on osaavan työvoiman saanti. Tässä on Suomessa jo nyt ongelmia.

Väestön ikääntymiseen voidaan osin vastata työvoiman tuottavuutta nostamalla. Se tarkoittaa, että sama määrä ihmisiä pystyy teknologian kehittymisen myötä tehdä isomman määrän työtehtäviä. Mutta kokonaan ihmisiä ei roboteilla korvata. Myös työllisyysasteen nostaminen ja ihmisten uudelleenkouluttaminen on osa ratkaisua, mutta sekään ei yksin riitä. Pikaiset synnytystalkootkaan eivät pelasta, sillä nyt syntyvät lapset ovat 10 vuoden päästä vasta 10-vuotiaita. Heistä ei siis ole vielä työmarkkinoille.

On selvää, että yhtälön ratkaisemiseksi Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa. Muuten väestön ikääntyminen ja työvoimapula ovat uhka hyvinvointivaltion rahoitukselle. Tässä mielessä hallituksen tuore budjettiesitys teki minut iloiseksi. Hallitus nimittäin edistää työperäistä maahanmuuttoa monin tavoin.

Hallitus helpottaa ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheidensä maahan jäämistä uudistamalla lupakäytäntöjä, nopeuttamalla työperusteisia oleskelulupaprosesseja sekä vahvistamalla korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta. Tavoitteena on saavuttaa hallituskauden aikana työperäisten oleskelulupien nopea ja sujuva käsittely 1 kk:n määräajassa.

Kansainvälisessä maisteriohjelmassa opiskelleena olen erityisen tyytyväinen, että opiskelijoille aletaan myöntää oleskelulupa jatkossa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi ja valmistumisen jälkeen sitä pidennetään kahteen vuoteen. Turha byrokratia vähenee. Tämä uudistus oli paljon kaivattu.

Myös kotoutumista edistetään ja käynnistetään laaja-alainen kansainvälisen rekrytoinnin ohjelma.

Hallitus on tarttunut oikeaan asiaan. Ulkomainen työvoima ei ole mikään reservi, josta voimme yhtäkkiä haalia tarvitsemamme määrän ihmisiä Suomeen. Meidän on toimittava hyvissä ajoin.

Samaan aikaan pitää tietysti työskennellä sen eteen, että entistä useampi työikäinen suomalainen pääsee kiinni työelämään. Tässä koulutus, kannustava sosiaaliturva, työhyvinvointi, mielenterveyspalvelut ja työvoimapalvelut ovat avainasemassa.