Lauttasaaren kallioiset rannat ja mutkittelevat metsäpolut, aurinkoisena sunnuntaina ulkoilijoista täyttyvä Kaivopuisto, Paloheinän ladut, Keskuspuiston rauha ja Kumpulan siirtolapuutarhojen vuodenkierto. Vanhankaupunginkoski ja Lammassaareen kaislikon läpi kulkevat pitkospuut. Eri puolilla Helsinkiä asuessani kulloisenkin naapurustoni viheralueet ovat tulleet minulle tutuiksi ja rakkaiksi.
Yksi syy kuntavaaliehdokkuudelleni on, että olen huolissani Helsingin kaupunkiluonnosta. Syksyllä hyväksytyn Helsingin yleiskaavan yhteydessä nimittäin käytiin kovaa keskustelua asiasta. Kaava mahdollistaa joiltain osin nykyisten viheralueiden nakertamisen. Päätökset tehdään kuitenkin vielä jokaisesta hankkeesta erikseen.
Helsingin nykyiset ja tulevat asukkaat tarvitsevat lisää asuntoja, mutta niiden rakentaminen virkistysalueiden kustannuksella on kestämätöntä. Paras ratkaisu viheralueiden säästämiseen on riittävän tiivis ja korkea rakentaminen myös kantakaupungin ulkopuolella. Valtaosa Helsingistä on rakennettu uskomattoman tuhlailevasti jättäen turhaa tyhjää tilaa ja tonttien reunat rakentamatta. Tämän näkee paljain silmin lähes missä tahansa Helsingin asuinalueella kulkiessaan. Asiasta on käyttänyt hyviä puheenvuoroja muun muassa kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara. Hänen mukaansa vain noin 15 prosenttia Helsingin maapinta-alasta on rakennusten alla, jos pinta-alasta vähennetään puistot ja muut vastaavankaltaiset alueet.
Olisi hienoa nähdä Helsingin uusilla asuinalueilla esimerkiksi vanhan Etelä-Helsingin tapaisia umpikortteleita, joissa toisiinsa kiinni rakennetut talot rajaavat sisäänsä piha-alueen. Helsingin tiiviit kaupunginosat on rakennettu näin yli sata vuotta sitten ja ne ovat paitsi sijaintinsa myös viihtyisän tunnelmansa vuoksi edelleen erittäin kysyttyjä asuntomarkkinoilla.
Haluan puolustaa kaupunginvaltuustossa rakentamista, joka takaa, että Helsingissä pääsee vastedeskin luontoon. Metsät, puistot ja rannat ovat keskeinen osa eri kaupunginosien viihtyisyyttä. Ne myös edistävät kansanterveyttä, koska ihmisillä tulee lähdettyä todennäköisemmin ulkoilemaan, kun mukavaan maastoon pääsee helposti. Helsingin asukasluvun kasvu tarkoittaa, että virkistysalueille on entistä enemmän kysyntää. Pidetään huolta lenkkipoluista!
