Harva helsinkiläinen tietää, että kotimme lämpenevät 90 prosenttisesti fossiilisilla polttoaineilla. Helsingin energia tuotetaan edelleen pitkälti samalla tavalla kuin 10 vuotta sitten – kivihiilellä, maakaasulla ja ydinvoimalla. Vaikka muuta voisi luulla, viime vuonna kivihiilen, päästöiltään kaikkein synkimmän fossiilisen polttoaineen, käyttö Helsingin energiantuotannossa kasvoi entisestään. Samaan aikaan, kun aika ilmastonmuutokseen puuttumisessa käy vähiin, Helsingissä Hanasaaren hiilivoimala aiotaan sulkea vasta vuonna 2024. Salmisaaren tulevaisuudesta ei olla päätetty.
Näin ei voi jatkua. Ilmaston lämpenemisen vaikutuksissa on hurjat erot riippuen siitä, lämpeneekö maapallon keskilämpötila 1,5, vai yli 2 astetta. Haastattelin syksyllä Suomen Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntijaa Hanna Ahoa, joka varoitti, että nykypäästöillä todennäköisyys pysäyttää lämmönnousu Pariisin sopimuksen tavoittelemaan 1,5 asteeseen pienenee olennaisesti jo neljässä vuodessa. Päästövähennyksiä on siis tehtävä nyt, ei 7 vuoden päästä. Ilmastonmuutos ei odota.
Helsingin energiantuotanto tarvitsee kunnianhimoa. Kivihiilen tilalle on aika hankkia uusiutuvia polttoaineita, teollisuuden hukkalämpöä ja maalämpöä. Taloyhtiöitä pitää kannustaa voimakkaasti energiansäästöön. Teknologioita on kyllä tarjolla. Viime kädessä maakaasu ja ydinvoimakin ovat kivihiiltä parempia vaihtoehtoja. On kansallinen häpeä, että vihreän kasvun edelläkävijäksi pyrkivän Suomen pääkaupungin energiapolitiikka on edelleen hiilenmustaa. Päätös on poliitikkojen käsissä.
Alla Helsingin energian tuoreita tilastoja sen käyttämän energian alkuperästä:
