Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona, mutta yksi aihe on loistanut vaalikeskusteluissa poissaolollaan: Suomen paikka maailmassa. Moni tuntuu ajattelevan, että EU-kysymyksistä puhutaan eurovaaleissa ja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta presidentinvaaleissa, joten eduskuntavaaleissa voidaan keskittyä puhumaan sisäpolitiikasta. Toimittajat vetoavat siihen, että äänestäjät eivät tee äänestyspäätöstään ulko- tai EU-politiikan perusteella. Surkeita syitä, sanoisin.
Suomi on pienenä avoimena taloutena erityisen riippuvainen ulkomaailman tapahtumista. Meidän kannattaa pyrkiä vaikuttamaan EU:n ja kansainvälisen yhteisön tilaan jo ihan itsekkäistäkin syistä. Hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu vientiin. Siihen, että kehitämme tuotteita, jotka pärjäävät maailman markkinoilla. Kaupan esteettömyys ja esteet sekä kansainvälisen talouden tilanne vaikuttavat meihin hurjasti. Myös vuoden 2015 kaltaiseen muuttoliikkeeseen varautuminen vaatii konfliktien ennaltaehkäisyä sekä EU:n laajuista koordinaatiota turvapaikkapolitiikassa. Ilmastonmuutostakaan ei ratkaista ilman kansainvälistä yhteistyötä.
Eduskuntavaaleissa päätetään vahvasti myös Suomen EU-politiikan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta. Suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee todennäköisesti Suomen pääministeri ja siis maamme EU-politiikan keskeinen linjaaja. Minusta äänestäjien kuuluu tietää, millaisia näkemyksiä ehdokkailla, puolueilla ja pääministerikandidaateilla on maamme tulevaisuuden kannalta keskeisistä asioista.
Mitä asioille sitten pitäisi tehdä? Olen nostanut hallitusohjelmatavoiteissani esiin neljä asiaa, joita seuraavan hallituksen pitäisi edistää.
1. Suomi nostaa EU:n puheenjohtajamaana ilmastonmuutoksen ykkösteemaksi ajaen EU:n päästökaupan tehostamista.
Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija ilmastonmuutoksessa, kun edistämme aktiivisesti kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kansainvälisillä areenoilla. Samalla varmistamme, että suomalaista ja muun maailman teollisuutta koskevat samat säännöt.
2. Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana unionin uudistamisen ja yhtenäisyyden puolesta.
Mitä enemmän maailmassa on turbulenssia, sitä tärkeämpi EU on Suomelle. Nyt kuitenkin EU:n toimintakyky on uhattuna. Suomi on niin pieni maa, että meidän ehdoton etumme on olla osa yhtenäistä ja toimivaa Euroopan unionia. Unionin kuuluu olla iso isoissa asioissa kuten ilmastonmuutoksen torjumisessa ja kaupankäynnin edistämisessä, mutta pieni pienissä asioissa kuten yrittäjien työajan sääntelyssä.
3. Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana kestävän kehityksen tukemiseksi Afrikassa ja nostaa omia kehitysyhteistyömäärärahojaan.
Afrikka on Euroopalle tärkeä naapuri, jossa on valtava potentiaali. EU:n on toimittava aktiivisesti yhteistyössä Afrikan maiden kanssa mantereen kestävän kehityksen eteen edistämällä reilua kauppaa, yritysvastuuta ja ilmastoratkaisuja. Näin vähennetään inhimillistä kärsimystä ja ennaltaehkäistään kriisejä. Suomen on myös nostettava kehitysyhteistyömäärärahojaan. Rikkaana maana pystymme parempaan köyhyyden vähentämisessä.
4. Suomi toimii EU:ssa korkeakouluvaihdon ja EU:n vapaaehtoistyöhankkeiden edistämiseksi.
Tämän päivän nuoret ovat joidenkin vuosien päästä tekemässä päätöksiä maailman tulevaisuudesta ja keksimässä ihmiskuntaa pelastavia keksintöjä. Kanssakäyminen laajentaa ymmärrystämme maailmasta ja lisää kykyämme tehdä yhteistyötä. Opiskelijavaihtoa täytyy lisätä paitsi Euroopassa, myös Afrikan maiden ja Venäjän kanssa.
