top of page
  • Writer's pictureEeva Kärkkäinen

Suomi elää koulutuksesta ja osaamisesta - miten menestys varmistetaan jatkossa?

Updated: Sep 23, 2019


Suomen menestys perustuu ihmisten osaamiselle. Osaava työvoima on yksi keskeinen syy sille, että Suomessa syntyy innovaatioita ja yritysten kannattaa tuottaa palveluitaan ja tuotteitaan täällä.  Miten suomalaisten osaaminen varmistetaan jatkossa? Tässä viisi mielestäni tärkeää asiaa:

1. Perustaidot kunniaan korjaamalla peruskoulua ja perhepalveluita

Ensinnäkin viime aikoina on kantautunut huolestuttavia viestejä siitä, että suomalaisten lasten oppimistulokset ovat heikentyneet. Perustaidot rakentavat perustan kaikelle uuden oppimiselle. Jos lapsi ei opi kunnolla lukemaan ensimmäisinä kouluvuosina, hänen on vaikeaa pysyä kärryillä seuraavilla luokilla. Varhaisina vuosina luodaan myös pohja osaamisen kehittämiselle pitkin työuraa.

Oppimistuloksissa huolestuttavaa on lasten ja nuorten eriarvoistuminen perhetaustan ja osin myös sukupuolen perusteella. Tähän pitää puuttua mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Maailman parhailla opettajilla pitää olla mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Pienet ryhmäkoot ja riittävä moniammatillinen osaaminen kouluissa ovat avainasemassa. Lisäksi on tarvitaan rahaa niiden kaupunginosien kouluihin, joissa on paljon erityistä tukea tarvitsevia lapsia.

Eriarvoistumisen ehkäisemisessä tärkeää on myös perhepolitiikan muistaminen. Kodin kuulumiset vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja kykyyn keskittyä koulunkäyntiin.

2. Jokaiselle nuorelle jatko-opintopaikka

Tulevaisuuden työelämä vaatii entistä korkeampaa osaamista. Pelkästään perusasteen koulutuksen varassa olevilla riski työttömyydelle on moninkertainen korkeasti koulutettuihin verrattuna. Keskusta on esittänyt oppivelvollisuuden ikärajan nostamista 18 ikävuoteen. Näin varmistetaan, että nuoret eivät jää tyhjän päälle tärkeässä nivelvaiheessa peruskoulun jälkeen. Lähtökohdan pitää olla, että jokainen nuori jatkaa peruskoulun jälkeen toisen asteen oppilaitokseen, kansanopistoon tai vaikkapa kymppiluokalle.

3. Keskitytään korkeakoulujen perustutkimukseen

Koulutuksen voimalla jokaisen potentiaali saadaan kukoistamaan, mutta samalla siitä hyötyvät kaikki. Tänä päivänä erityisesti korkeakoulut ideoivat uutta, tutkivat ja jopa kaupallistavat uusia innovaatioita. Ne eivät saa kuitenkaan olla oppilaitosten hyödyn ainoita mittareita, vaan sivistyksen vaaliminen on korkeakoulutuksen tehtävistä tärkeimpiä. Se on mahdollista turvata korkeakoulujen vahvalla itsehallinnolla ja perustutkimuksen riittävillä resursseilla.

4. Pidetään huolta myös korkeakoulutuksen alueellisesta saavutettavuudesta

Tutkitusti korkeakoulutuksen saavutettavuus on tärkeintä sellaisille nuorille, joiden vanhemmat eivät ole itse korkeasti koulutettuja. Mitä helpommin korkeakoulutusta on saatavilla, sitä todennäköisempää on, että myös pienituloisten ja matalammin koulutettujen perheiden lapset lähtevät opiskelemaan korkeakouluun. Alueellisesti kattava korkeakouluverkko lisää tasa-arvoa. Kattavuutta varten ei tarvitse perustaa uusia yliopistoja, vaan huolehtia, että korkeakoulujen toimipisteitä on riittävästi eri puolilla maata

5. Panostuksia uudelleen- ja täydennyskoulutukseen

Osaamista kerrytetään oppilaitosten lisäksi niin kansalaisjärjestöissä kuin työelämässä. Elinikäinen oppiminen on trendisana, mutta myös aidosti todella tärkeä periaate. Se on tuotava käytäntöön ensi vaalikaudella. Esimerkiksi muuntokoulutus on keskeinen tapa parantaa Suomen työllisyysastetta. Viime vuonna Suomessa jäi syntymättä tai täyttymättä 60 000 työpaikkaa työvoimapulan takia, vaikka samaan aikaan meillä on edelleen korkea työttömyys. 

Kannustaminen opintoihin ja työntekijöiden täydennyskoulutus ovat konkreettisia toimenpiteitä elämän mittaisen oppimisen vauhdittamiseksi. Työelämä muuttuu ja uutta osaamista kaivataan enemmän kuin koskaan. Jatkuvaan oppimiseen täytyy löytää myös uusia rahoitusmalleja.

Ennen kaikkea tarvitsemme koulutusjärjestelmän tarkastelua kokonaisuutena yksittäisten irrallisen uudistusten sijasta. Koulutukseen panostaminen on tärkeää paitsi talouden, myös koko yhteiskunnan kehityksen kannalta. Lisäksi koulutus on tärkeää kansanvallalle. Valeuutisten aikakaudella kriittisen ajattelun sekä kirjoitus- ja lukutaidon on oltava kunnossa.

Lisää hyviä ajatuksia löytyy tutustumalla Keskustan koulutuspoliittiseen linjaukseen.

​​


109 views0 comments
bottom of page