Harjun nuorisotalo on ollut ponnistuslauta monille tunnetuille suomalaisille muusikoille. Nuorisotalo on kuitenkin myös paljon muuta. Se on ollut ja on moninaisista taustoista tuleville nuorille turvallinen yhteisö ja paikka toteuttaa omaa luovuutta. Talo tarjoaa puitteet paitsi musiikille myös esimerkiksi käsitöiden ja keramiikan tekemiselle.
Harjun nuorisotalon kohtalo on aiheuttanut huolta sen jälkeen, kun Helsingin kaupunki tiedotti talon puutteellisesta kunnosta ja ilmoitti, että talon toiminnot siirretään nuorisopalvelun muihin tiloihin ”kulttuurisen nuorisotyön alueellistamisen suunnitelmien mukaisesti”. Myöhemmin tiedotettiin, että toiminta meneekin katkolle vain remonttitauon ajaksi ja nuorisotalon toiminnan on tarkoitus jatkua remontin jälkeen.
Kultturi- ja vapaa-ajan lautakunnan päättäjinä olemme harmissaan siitä huolesta ja epävarmuudesta, jota Harjun nuorisotalon kohtalosta on aiheutunut. Sekä talossa harrastavat nuoret että sitä käyttävät järjestöt ja talossa työskentelevät ammattilaiset saivat kuulla Helsingin kaupungin suunnitelmista taloa kohtaan vain kolme kuukautta ennen kuin heidän täytyy muuttaa talosta. Lisäksi talon ja sen toiminnan kohtalosta annettujen tietojen on koettu olleen epäselviä ja ristiriitaisia. Myös kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakuntaa on tiedotettu tilanteesta vähän.
Mielestämme Helsingin kaupungin olisi pitänyt tehdä tiiviimpää ja avoimempaa yhteistyötä Harjun nuorisotalon työntekijöiden sekä sitä käyttävien nuorten ja järjestöjen kanssa. Erityisesti nuorisotilojen remonteista ja väliaikaisratkaisuista on tiedotettava aina mahdollisimman hyvissä ajoin ja laajasti. Haluammekin nyt tietää:
1.) Miksi Harjun nuorisotalon toiminnot päätettiin siirtää niin kiireisesti pois nykyisistä tiloista?
2.) Pyrittiinkö nuorisotalon toiminnoille etsimään korvaavia tiloja lähialueelta remontin ajaksi sen sijaan, että toiminnot ripotellaan nyt eri puolille kaupunkia ja Harjun nuorisotalon yhteisö hajotetaan?
3.) Jos korvaavia tiloja ei pyritty kartoittamaan, voisiko näitä tiloja kartoittaa nyt?
4.) Miten remontin aikana pidetään huolta siitä, että Harjun nuorisotalon kaikista haavoittuvaisimmassa asemassa olevat käyttäjät eivät putoa tyhjän päälle?
5.) Pyritäänkö Harjun toimintaa jatkamaan remontin jälkeen nykyisenlaisena ja pääsevätkö esimerkiksi nykyiset työntekijät palaamaan Harjuun töihin remontin jälkeen?
Eeva Kärkkäinen, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan varajäsen, kesk.
Terhi Peltokorpi, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsen, kesk.
Viesti on lähetetty perjantaina 29.11.2019 kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan johtaville viranhaltijoille.
