• Eeva Kärkkäinen

Helsingin ja Saksan energiapolitiikassa samoja haasteita

Suomessa on puhuttu Saksan energiapolitiikan virheistä. Niistä ensimmäinen oli lupaus ajaa alas ydinvoima. Toinen oli päätös korvata ydinvoiman alasajon aiheuttama aukko venäläisellä kaasulla, jollei uusiutuvien tuotanto riitä.


Nyt tiedämme mihin politiikka on Saksassa johtanut: ydinvoimapäätöksiä perutaan loppumetreillä, kaasua hankitaan mistä saadaan ja hiilen käyttöä lisätään. Kansalaiset pelkäävät energian hinnan nousua, teollisuus kaasun saatavuuden puolesta.


Tilanne ei ole täysin vieras kotikaupungissamme Helsingissäkään, jossa energiantuotanto on liian pitkään perustunut fossiilisiin polttoaineisiin. Helsingin energialaitos Helen oli vuonna 2021 maamme toiseksi suurin hiilidioksidin pöllyttäjä. Myös päästöt tuotettua energiamäärää kohden olivat Helsingin kaukolämmössä poikkeuksellisen korkeat muihin kaupunkeihin verrattuna.


Helen on päättänyt sulkea hiilivoimalansa viimeistään keväällä 2024. Samalla katoaa runsas 400 megawattia sähkö- ja 750 megawattia kaukolämmön tuotantokapasiteettia. Sitä korvataan eri menetelmin: Vuosaaren biovoimalaitos kattaa kaukolämmön osalta noin kolmanneksen ja Katri Valan puiston lämpöpumppulaitoksen laajennus noin 5-10 prosenttia. Lisäksi kerätään hukkalämpöä ja tuotetaan tuulivoimaa Pohjanmaalla.


Myös kunnianhimoisia tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja on suunnittelupöydällä. Merivettä hyödyntävät lämpöpumput Salmisaareen, erilaisten hukkalämpökohteiden valjastaminen kaukolämmöntuotantoon ja vastaavat toimet eivät kuitenkaan ehdi merkittävässä määrin iloksemme lähivuosina.


Venäjän hyökkäyssodan myötä kaasun käyttö sähkön ja kaukolämmön tuotannossa tuli odottamatta huikean kalliiksi. Helsinkiläiset tuntevat sen etenkin kaukolämmön valtavina hinnankorotuksina. Putosimme samaan loukkoon kuin saksalaiset: olemme luottaneet liikaa fossiilisiin polttoaineisiin ja laiminlyöneet riittävän aikaisen ja laajamittaisen vihreän siirtymän energiantuotannossamme.


Yksi ratkaisu, jolla kaupunki voisi varautua tulevaan kapeikkoon kaukolämmön tarjonnassa on jouduttaa kiinteistökohtaisia ratkaisuja, kuten taloyhtiöiden maalämpöä. Konkreettinen kannustin voisi olla esimerkiksi luopua väliaikaisesti maksusta, jonka kiinteistöt maksavat irtautuessaan kaukolämpöverkosta.


Kirjoitus julkaistu Helsingin Uutisissa 9.11.2022



1 view0 comments