• Eeva Kärkkäinen

Helsinki tarvitsee sivistyksen ja arjen budjetin

Pidin keskustan ryhmäpuheenvuoron kaupunginvaltuuston keskustelussa Helsingin ensi vuoden budjetista 24.11.2021. Alla puheenvuoroni kokonaisuudessaan:


Hyvät kaupunginvaltuutetut, ärade ledamöter,


Miten lapseni pärjää päiväkodissa? Onko aikuisilla jatkuva kiire vai riittääkö aika lapsen huomioimiselle? Olisikohan meillä kuitenkin mahdollisuus hoitaa taaperoa kotona hieman pidempään?


Tällaisia asioita mietitään monessa helsinkiläisessä perheessä. Valitettavasti viime vuosina tilanne ei ole mennyt parempaan suuntaan pienten lasten perheiden näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen ammattilaisista on valtava pula ja Helsingin valtapuolueet päättivät poistaa pientä lasta kotona hoitavilta perheiltä kotihoidontuen Helsinki-lisän.


Entä koululaisen päivät? Pystyykö lapsi keskittymään opiskeluun vai onko luokassa rauhatonta? Puututaanko kiusaamiseen? Ovatko kaikki lähikoulut yhtä hyviä?


Valitettavasti tiedämme, että monessa helsinkiläisessä koulussa arki on hyvin haastavaa. Opettajat ovat voimiensa äärirajoilla ja lapset ja nuoret eivät aina saa riittävää tukea koulunkäyntiin. Helsinkiläiset eriarvoistuvat kovaa vauhtia.


Entä sen läheisen tilanne, jonka voimat eivät tahdo riittää. Miksi hoitoonpääsy on mielenterveyspalveluissa niin hankalaa?


Listaa helsinkiläisten huolenaiheista voisi jatkaa. Ne koskevat myös ikäihmisten hoivaa, lähikirjastoja, työllisyyttä, liikuntapaikkoja ja niin edelleen.


Monella mittarilla mitattuna Helsingin suunta ei nyt ole oikea.


Hyvät valtuustokollegat.


Kun keskustelemme tänään Helsingin ensi vuoden budjetista, meidän pitäisi keskustella Helsingin nykytilasta mahdollisimman avoimesti ja realistisesti ja arvioida, miten hyvin budjetilla onnistutaan hoitamaan helsinkiläisten arjen ongelmakohtia.


Budjetin valtuustokäsittelyä olisi pitänyt edeltää laaja kansalaiskeskustelu, jonka perusteella helsinkiläiset olisivat voineet ottaa kantaa budjettiin ja saada selkeän käsityksen siitä, miten se vaikuttaa arkeen.


Valitettavasti on näyttänyt siltä, että helsinkiläisten osallistaminen ei ole ollut budjetin valmistelussa keskiössä. Sen sijaan tärkeää on ollut löytää budjetista mahdollisimman eleettömästi sopu Helsingin valtapuolueiden välillä ja viedä läpi valtuustossa ilman suurta melua.


Prosessissa on varmasti hyvätkin puolensa, mutta sitä ei voi kyllä asukkaiden näkökulmasta kutsua ”avoimeksi” ”osallistavaksi” tai ”vuorovaikutteiseksi”. Kaikki periaatteita, joita on kirjattu tämän salin vastikään hyväksymään valtuustostrategiaan.

Hyvät valtuustokollegat,


Keskustan valtuustoryhmä pyrkii aina rakentavaan yhteistyöhön.


On erinomaista, että koronan jälkeiseen jälleenrakennukseen niin kulttuurin ja vapaa-ajan, terveyden kuin koulutuksen parissa on varattu lisärahoitusta ensi vuodelle ja vuodelle 2023.

Kaupungin palkkaohjelma on tärkeä sen varmistamiseksi, että osaaja riittää sote- ja kasvatusalalla.


Myönteistä on myös, että Helsinki etsii järkeviä uudistuksia, joilla kaupungin toimintaa tehostetaan. Näin varmistetaan, että veronmaksajien rahat käytetään mahdollisimman tehokkaalla tavalla.


Keskusta antaa tukensa myös tavoitteille työllisyyspalveluiden parantamisesta.

Kuitenkin tässä vaiheessa näyttää, että mitään suurta suunnanmuutosta helsinkiläisten perheiden arjen parantamiseen tämä budjetti ei tarjoa.

Oikeansuuntainen, mutta riittämätön – sanoisin.


Lopullista arviota hyvien tavoitteiden realistisesta edistämisestä on vaikea antaa, koska budjettia ei ole perattu meille avoimesti auki valmisteluvaiheessa ja lopulliset rahoituksen kohdennukset tehdään vasta lautakuntatasolla.

Helsinki tarvitsee nyt sivistyksen ja arjen budjetin.


Sivistysbudjetissa erityinen huomio kiinnitetään koulujen ja varhaiskasvatuksen tilanteeseen.

Koulujen välinen ja asuinalueiden väliseen eriarvoistumiseen puututaan. Lapsille ja nuorille tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet perhetaustaan katsomatta, kaikkialla Helsingissä.


Kasvavassa kaupungissa myös kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden on kasvettava perässä.


Arkibudjetissa palautetaan kotihoidontuen Helsinki-lisä ja huolehditaan ikäihmisten turvallisesta ikääntymisestä sekä laadukkaista lähipalveluista kaikkialla kaupungissa.


Hyvät valtuutetut,


Keskustan valtuustoryhmä tekee talousarvioesitykseen kaksi vastaesitystä koskien kotihoidontuen Helsinki-lisää sekä koulutuksen tasa-arvon lisäämistä sekä ponnen koskien kaupungin rahankäytön ja budjettiprosessin avoimuuden lisäämistä.


Lisätään rahoitusta kouluille ja päiväkodeille

Kaupunginvaltuusto päättää lisätä pitkäjänteisesti rahoitusta koulujen ja päiväkotien välisen eriarvoistumisen vähentämiseksi. Tämän varmistamiseksi kasvatetaan myönteisen erityiskohtelun rahoitus 3 milj. eurolla vuodessa vuodesta 2022 lähtien koko taloussuunnitelmakauden ajaksi. Tätä tarkoitusta varten lisätään kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle 3 miljoonan euron lisärahoitus.


Palautetaan kotihoidontuen Helsinki-lisä

Kaupunginvaltuusto päättää palauttaa kotihoidontuen Helsinki-lisän 1-2-vuotiasta lasta kotona hoitaville perheille 1.1.2022 lähtien. Tätä tarkoitusta varten lisätään kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle 4 miljoonan euron lisärahoitus.


Lisätään Helsingin kaupungin rahankäytön avoimuutta

Hyväksyessään talousarvioesityksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuutta lisätä Helsingin kaupungin rahankäytön avoimuutta. Selvityksessä tutkitaan esimerkiksi mahdollisuutta toteuttaa kaupungin verkkosivuille valtion tutkibudjettia.fi-sivun kaltainen palvelu, josta kaupunkilaiset voivat helposti tutustua kaupungin rahankäyttöön. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta tarjota sivuston kautta kaupunkilaisille mahdollisuus talousarvioesityksen eri valmisteluvaiheissa arvioida uuden talousarvioesityksen tuomia muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna.



6 views0 comments