Suomen väestörakenne ei ole kestävällä pohjalla. Kuluvalla vuosikymmenellä hyvinvointialueiden työntekijöistä joka kolmas eläköityy. Työssäkäyvän väestön määrä vähenee samaan aikaan, kun hoivan tarve kasvaa jyrkästi suurten ikäluokkien vanhetessa. Syntyvät ikäluokat puolestaan ovat historiallisen pieniä. Ikääntyvän Suomen palveluiden turvaaminen, uusien yritysten ja innovaatioiden luominen sekä yritysten työvoiman takaaminen vaativat työperäistä maahanmuuttoa.
Valitettavasti samaan aikaan omat asenteemme ja poliitikkojen päätökset hankaloittavat työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Tilanteessa, jossa Suomen pitäisi pyrkiä profiloitumaan osaajia houkuttelevana maana, muun muassa päätökset perheenyhdistämisten hankaloittamisesta, kansalaisuuden saamisen ehtojen kiristämisestä ja kolmen kuukauden työttömyyssääntö lähettävät täysin päinvastaisen viestin Suomeen muuttoa harkitsevalle.
Moni maahanmuuttaja ja monikulttuurisen taustan suomalainen kohtaa syrjintää. Esimerkiksi EU:n Being Black -raportti kertoo, että Suomessa afrikkalaistaustaisista ihmisistä 63 % oli viimeisten viiden vuoden aikana kokenut rasistista käyttäytymistä, kun EU:n keskiluku oli selvästi alempi. Peräti 11 % vastaajista oli kokenut rasistisen hyökkäyksen, mikä on EU-maiden korkein luku. Joka viides vastanneista vanhemmista totesi, että heidän lastensa kimppuun oli hyökätty koulussa, kun EU:n keskiluku on 8 %.
Samaan aikaan liian moni suomalainen kieltäytyy näkemästä yhteiskuntamme rasismia. Esimerkiksi EVAn arvo ja asennetutkimuksen mukaan 49 % suomalaisista ei pidä Suomea juurikaan rasistisena maana ja enemmistö (55 %) arvioi rasismin olevan Suomessa vähäinen ongelma. Tämä on räikeässä ristiriidassa tutkitun tiedon kanssa.
Kielteinen ilmapiiri maahanmuuttajia kohtaan ja kiristyvät säännökset ovat saaneet monen Suomessa jo olevan maahanmuuttajan pohtimaan tulevaisuuttaan. Olenko tervetullut? Kohtaako lapseni syrjintää nimensä tai ulkonäkönsä perusteella? Saanko itse töitä opintojen jälkeen tai jos jään työttömäksi vai joudunko yhtäkkiä muuttamaan pois lyhyellä varoitusajalla?
Suomella on monia vahvuuksia, joiden avulla voimme houkutella tänne ulkomaista työvoimaa. Turvallinen ja vapaa yhteiskunta, laadukas koulutus, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä puhdas ympäristö ovat kansainvälisiä kilpailuvaltteja. Avoimelle yhteiskunnallisella ilmapiirillä sekä kotoutumista edistävällä lainsäädännöllä on olennainen rooli, jotta saamme nuo vahvuudet hyödynnettyä ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden turvattua kohti tulevia vuosikymmeniä.
Comments