Lapsena viikon paras päivä oli se, kun kirjastoauto pysähtyi koulumme pihalle. Lainasin repun täyteen ja ahmin kirjat äkkiä kannesta kanteen. Yläasteella menin koulun jälkeen kirjastoon odottamaan soittotunnin alkua. Luin lehtiä, surffasin netissä, tein läksyjä ja söin eväitä. Lukiolaisena istuin usein illalla eväiden kanssa kirjasto 10:ssä, kuuntelin musiikkia ja tuijotin Elielinaukion ihmisvilinää. En osaa kuvitella, millainen elämäni olisi ollut ilman kirjastoja. En ole kokemusteni kanssa yksin. Tutkimusten mukaan kirjastot ovat kuntalaisten eniten arvostama ja käyttämä kulttuuripalvelu. Kirjastojärjestelmästä voi olla ylpeä. Siinä ei ole kyse pelkistä kirjoista vaan matalan kynnyksen paikoista, joissa jokainen lompakon paksuudesta riippumatta voi kehittää ja sivistää itseään. Kirjastot myös tarjoavat vapaata tilaa opiskelulle, tekemiselle, oleskelulle ja kohtaamiselle. On tärkeää, että kaupungissa on paikkoja, joissa ei tarvitse kuluttaa. Tuleva sote-uudistus siirtää vastuun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä kunnilta maakuntien vastuulle. Tämä tarjoaa kaupunginvaltuutetuille tilaisuuden keskittyä työssään kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Kirjastoilla on tässä iso rooli. Valtuutettuna haluan jatkaa kirjastojen kehittämistä kaikkien kaupunkilaisten maksuttomana palveluna. Mielestäni on oikea suunta, että työtön voi lainata kirjastosta pädin lainaan videohaastattelua varten ja muusiikin harrastaja varata itselleen huoneen äänityksiä varten. Uskon, että kirjastojen kävijämäärä kasvaisi entisestään, jos niiden aukioloaikoja saataisiin laajennettua. Yksi ratkaisu voisi olla, että kirjastoihin pääsisi nykyisten aukioloaikojen ulkopuolella kirjastokorttia ja sen pinkoodia käyttämällä. Tällaisista ratkaisuista on jo hyviä kokemuksia muualta.
